tiistai 10. maaliskuuta 2009

Luomattomia lumia ja outoja pönttöongelmia



Uskomatonta, että kolme viikkoa sitten uskoin nähneeni keltasirkkupariskunnan. Mitenhän niillä nyt menee? Viikonloppuna oli niin aurinkoista ja keväistä, hain multaa ja aivan liian monta siemenpussia (ylin kuva lauantailta) ja eilen ja tänään on pimeämpää ja pyryttää, muodostuu kinoksia, kaduilla on vaikea kävellä. Vaikka mitäpä siitä. Oikea talvi ja runsaat lumipeitteet ovat tarpeelliset koko pikku planeetalle, joten tyytyväisyyttähän moisen keskellä tulee tuntea.

Sairaslomapäiväni lipuvat ohi huomattavalla vauhdilla, mitään en juurikaan tee, paitsi luon lunta, joka kerran kun astun ovestamme ulos, nautin esikoisen seurasta koulun jälkeen, kudon rivin silloin, toisen tällöin, torkun pieniä päiväunia, seuraan ullakkoremonttimme edistymistä (kiihkeärytminen ei ole oikea sana) ja junailen erilaisia pönttöasioita. Huoneistossamme on kaksi vessaa, ja jostain tuntemattomasta syystä molemmissa on ongelmia, joskaan ei ollenkaan samanlaisia. Toinen pönttö on irti lattiasta (selvisi viime viikolla, vaikka vaiva on ollut olemassa ainakin vuoden), toinen tukossa. Jippii. Kaupassa käyn jalan, ja yleensä unohdan puolet asioista joita piti hankkia. Silti; viihdyn näin vapaalla aivan liian hyvin. Perjantaiksi pitäisi löytyä muutama aivosolu, jotta voi vastata työpöydällä odottaviin asioihin.

4 kommenttia:

Niina Nokkonen kirjoitti...

kiva lukea näitä sun tunnelmia!

Me(kin ) alettiin lukemaan Milanin kanssa
Herr der Diebe:ä, jännäsimme oksennustaudin keskellä, kirjan vaiheita, sekä sitä pysyykö suolatikut vatsassa. )
Stella vaati vaatimalla seuraavana päivänä että luen Herr der LIEBEä! ..Ulun mukaan se kirja kertoo hänestä..
loppuillasta kirjan nimi oli jo HERZ der Liebe!!!!
Sen kirjan haluisinkin lukaista.

olin just katsomassa videotaidetta Kunswerkissa, on piristynyt olo, kävelin kevätsateessa, mustarastaat lauloi. Näiden kommenttien pitäis varmaan olla lyhyempiÄ?
hyvää yötä!
ni

violet kirjoitti...

Mitä sinä sitä lunta luot? Kertaalleehan se on luotu. (Anteeksi ontuva vitsi)
Aika pönttöjä tuommoiset vessaongelmat...mutta eikö olekin vapauttavaa olla vapaalla välillä?!

Matroskin kirjoitti...

Pienenä oli ihanaa, kun äiti oli kipeänä, siis noin kerran kahdessa vuodessa. Kotona oli joku, kun palasi koulusta.

Epävirallinen mielikuvitusystävä kirjoitti...

Kiitos kommenteista Ladies, pieni viive vastauksessa johtuu w-lan-yhteyden katoamisesta, mies sen urhoollisesti juuri korjasi (koki kuulemma alkukantaista testosteroinihumalaa taltuttaessan verkko-ongelmat. Sitä on kyllä vaikea nähdä päällepäin - vaim.huom.).
Niina; Herr der Liebe kuulosti kyllä parhaalta, valitsisin sen, koska se nauratti noista eniten. Olen vähän naurun ja romantiikan nälkäinen. Rai-ruoholähetys tulossa.
Violet; vapauttaavaa, vapauttavaa. No, huomenna takaisin häkkiin.

MAtroskin: Se on luksusta! Tänään kuopus oli koko päivän kotona ja touhusimme ammupäivällä kaikenlaista (no väkeä on lapannut ovista ja ikkunoista ja kattoluukuista sananmukaisesti) ja kun sitten ryhdyimme viettämään laatuaikaa Nallepuh-bingon parissa, niin uuvuin vartissa. Onneksi (? no joo, kaikella ironialla tämä)kuopuksen lempiharrastus (kuulemma)on videonkatselu. SItä voi tehdä sylikkäin ja äiti voi torkkua.