Ajoin kohti pohjoista, napatakseni mukaani mummon Itä-Hämeestä. Siellä hän odotti ikkunassa, tarjosi kahvit, huomatkaa kirjailemansa pöytäliina. Pulppusi jutunjuurta, kiidimme Etelään, aurinko paistoi.
sunnuntai 31. toukokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Äidin liinassa on samat kukat. Lapsena sivelin niitä aina sormillani, paitsi että ne olivat kauniit, ne olivat pehmeät:)
Kaunista kesää, missä lienetkin.
Hei Neidonhiuspuu!
Anteeksi että vastaus on viipynyt, olen ollut vain liianliianliian kiireinen. Ehkä näet tämän, sillä en päässyt tuota sinun blogiasi lukemaan.
Vihreää ja aurinkoista kesää sinulle ja perheellsi ja niille hienosti versoneille kasveillesi!
Lähetä kommentti