Tällä kertaa miniloman top 6:
1. Leute. Ikisuosikki. Erityisesti se perhe, jonka esikoinen kasvattaa palmuja, isä viiksiä, tytär dramaattista Rouva Fortuna-sivupersoonaa ja jonka äiti keittää erinomaista espressoa.
2. Suurkaupungin humina. Joku sitä meluksikin (Lärm) kutsuisi. Mutta kun se hengittää, on olemassa. Organismi nimeltä kaupunki. Melu syntyy paitsi autoista ja ihmisistä, kuivausrummuista U-bahnista, myös liikennevaloihin ja tolppiin liimattujen tiedotteiden ja julisteiden repaleisten reunojen liehunnasta. Niin paljon informaatiota!
3. Leivät ja leivonnaiset (Bäckereien und cafees). Miksei Suomessa ole kunnon tuoreleipäkulttuuria? Kysyn vaan miksi? JA miksi kakunsyöntiä pitää täällä jotenkin selitellä? Kun se on kaikki kovin luonnollista. Vive le Pretzel! Mit käse, lieber.
4. Prenzlauer Berg. Ks. kohta 1. Lisäksi siellä on Kollwitzplatz, Babel ja miljoona muuta asiaa. Kaikki vaan on siellä ja inhimillisessä mittakaavassa.
5. Pergamon Museum. Ällistys ei ota laantuakseen vieläkään. Babylonin portti...Ja kyllä, Neues Museum koluttiin myös, se oli hieno, mahtava kokoelma myös, lapsille muumiot ja eläinjumalapatsaat olivat mielenkiintoisempi anti.
6. Isot lehtipuut. Mitä lie ovatkaan plataaneita, magnolioita, pyökkejä. Mutta isoja.
